7 keinoa työhyvinvoinnin lisäämiseen työympäristön ja toimiston sisustuksen avulla
Työhyvinvointi on ollut pitkään polttava puheenaihe. Työssä uupuminen on monien mukaan tulossa kansantaudiksi ja organisaatiot tekevät paljon asioita hyvinvoinnin lisäämiseksi sosiaalisesta näkökulmasta, työntekemisen kulttuurin kautta sekä puuttumalla kuormittavuuteen itsessään. Mutta vielä valitettavan harva organisaatio on huomioinut saati panostanut työympäristöön, tiloihin, joissa työtä tehdään eli toimiston sisustukseen erityisesti työhyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Usein työhyvinvointia tukeviksi työtiloiksi koetaan tilat, joissa henkilöstölle on ergonominen työpiste säädettävine tuoleineen ja sähköpöytineen. Alle olemme koonneet fyysisen istumaergonomian lisäksi seitsemän muutakin erittäin tärkeää asiaa, jotka työympäristössä tulee ottaa huomioon, kun tavoitellaan henkilöstön hyvinvointia tukevaa työympäristöä.
1. Työympäristön häiriötekijöiden poistaminen
Erilaiset päivän aikana koettavat häiriötekijät vaikuttavat jokaisen keskittymiskykyyn. Osaan häiriötekijöistä voi jokainen vaikuttaa itse, esimerkiksi pitämällä puhelimen hälytykset pois päältä keskittymistä vaativan työn ajaksi. Häiriötekijät voivat johtaa virheisiin ja keskittymiskyvyttömyyteen, mitkä lisäävät kuormitusta arjessa. Häiriötekijäksi voidaan lukea myös aitojen ihmiskohtaamisten puuttuminen, mikä vaikuttaa meidän kaikkien mielialaamme.
Lyhyellä aikavälillä työympäristö voi vaikuttaa työhyvinvointiin poistamalla häiriötekijöitä. Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi hyvän akustiikan ja valaistuksen lisääminen, työntekijän oman tilan kokemuksen lisääminen yksityisyyttä lisäävillä elementeillä sekä viihtyisien kohtaamistilojen lisääminen. Pidemmällä aikavälillä häiriötekijöiden poistamiseen sisustussuunnitteluun panostamalla vaikutetaan yksilöiden ja tiimien suoriutumiseen, työssä viihtymiseen ja jopa sairauspoissaoloihin.
Ammattitaitoinen sisustusarkkitehti ymmärtää ja osaa huomioida akustiikan, valaistuksen, fyysisen ergonomian sekä pystyy huomioimaan sosiaaliset ja psykologiset tilan vaikutukset ja lisäämään työhyvinvointia työympäristössä.
2. Tilojen ja kalusteiden järjestys
Jokaisessa organisaatiossa on erilaisia työtehtäviä, jotka vaativat erilaista työympäristöä. Työympäristön on tuettava jokaisen työn tavoitteita ja vaatimuksia. Sen lisäksi, että virtuaaliset ja teknologiset edellytykset ovat kunnossa, täytyy huomioida myös fyysinen ympäristö.
On huomioitava oikeanlainen kalustejärjestys ja tilojen keskinäiset suhteet, niin että ne palvelevat juuri teidän organisaationne tarpeita. Erilaiset sensitiivisyystasot, eri tiimien väliset suhteet ja tarpeet huomioimalla saavutetaan edellytykset hyvinvoivalle työympäristölle. Tässä tulee erityisesti huomioitua sosiaalinen ulottuvuus, vuorovaikutus, yhteistyö ja yhdessä oppiminen. Meillä on työkalut ja kokonaisvaltainen hahmottamiskyky edistää tilojen ja kalusteiden sijoittelulla ja tyypeillä työn sujuvuutta. Parhaimpaan lopputulokseen päästään yhdessä suunnittelemalla ja henkilöstöä osallistamalla.
Erittäin harvoin yksilöt havahtuvat siihen, että eivät viihdy tilassa. Takaraivossa saattaa tuntua epämiellyttävältä, mutta syyhyn ei kiinnitetä huomiota.
3. Liikunnan lisääminen
Liikkumattomuus ja erityisesti työikäisen väestön liikkumattomuus on vähentynyt pandemian aikana valtavasti. Siksi aikaisemmin trendinäkin olleet liikkumista lisäävät toimistokalusteet ovat todellakin tarpeen. Vaihtoehtoja on monia ja pientä liikettä saadaan aikaan moderneilla ja säädettävillä työtuoleilla sekä kevyemmillä tuolivaihtoehdoilla, erityisesti työpisteillä, joissa ei vietetä koko päivää.
Tärkeää on luoda mahdollisuudet ja edellytykset kevyeen liikkumiseen päivän aikana. Erittäin pienillä kustannuksilla toimistolle saadaan jumppakepit ja kevyet vastuskuminauhat. Isompaa panostusta vaatii esimerkiksi selkeä tila myös taukojumppaan tai rentoutumisen tilaan, jossa ei olisikaan pehmeää sohvaa vaan esimerkiksi tanko roikkumista varten tai matto palauttavia jooga-asentoja varten. Tilojen ja välineiden käyttämiseen voi kannustaa hyvin pienillä teoilla, täysin ilman kustannuksia!
4. Alkukartoitus ja nykytilan analysointi
Riittävän laajalla nykytilan analyysilla ja taustakartoituksella tunnistetaan oikeat haasteet työhyvinvointiin liittyen ja pystytään tekemään suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä.
Keskustelemalla, havainnoimalla ja haastattelemalla – siis tekemällä riittävän laajan alkukartoituksen, ammattitaitoinen sisustusarkkitehti pääsee jyvälle toiminnastanne, jotta saavutetaan yhteinen käsitys tavoitteista ja tarpeista, joita tila- ja sisustussuunnittelulla lähdetään tavoittelemaan. Ilman riittävää kartoitusta harvoin pystytään määrittämään mitä toimenpiteitä yrityksessäsi tulisi tehdä. Ja vielä haastavampaa on kertoa tarpeista eteenpäin sisustusarkkitehtikumppanille. Ilman selkeää käsitystä työympäristön häiriötekijöistä ja henkilöstön hyvinvoinnin tilasta, panostus toimitiloihin jää lähinnä visuaaliselle tasolle ja todellinen ammattilaisen tuoma lisäarvo ei tule esiin.
5. Viihtyvyyden lisääminen
Sisustussuunnittelulla voidaan vaikuttaa työntekemisen vaatimusten lisäksi viihtyvyyteen. Se on merkittävä osa hyvinvoinnin lisäämisessä, mutta myös rekrymarkkinoinnissa, työpaikan houkuttelevuudessa, mutta ennen kaikkea työntekijöiden pitämisessä. Erittäin harvoin yksilöt havahtuvat siihen, että eivät viihdy tilassa. Takaraivossa saattaa tuntua epämiellyttävältä, mutta syyhyn ei kiinnitetä huomiota.
Visuaalisesti miellyttävät ja rentouttavat tilat luodaan ammattilaisen avulla. Biofilian eli ihmisen luontaisen luontoyhteyden huomioiminen ja lisääminen äänimaailman, valaistuksen ja viherelementtien avulla lisää viihtyvyttä. Ne ovat monesti asioita, joita harva osaa sanoittaa, eikä tiedä asioiden olevan pielessä tai ei osaa kertoa mistä hyvä olo tilassa johtuu. Mutta näihin asioihin ammattilainen kiinnittää ensimmäisenä huomiota, niin kuin tämän esimerkkiprojektin esittelyssä.
Yksilön aktiivisuutta lisääviä kalusteita on paljon, joiden avulla työhyvinvointia voi lisätä työympäristössä. Hyvä esimerkki mikroliikettä lisäävästä ja keskivartalon lihaksistoa tukevasta työtuolista on toimistopallo.
6. Henkilöstön osallistaminen
Osallistamisella ehkäistään parhaimmillaan aivovuotoa ja muutosvastarintaa, kun joustavammat työntekemisen tavat luodaan työyhteisössä yhdessä eikä ylhäältä sanellen. Osallistaminen voi monelle työntekijälle olla tärkeä osa yhteenkuuluvuutta ja se viestii työntekijöille siitä, että johto välittää työntekijöistä ja heidän mielipiteistään. Mutta vain silloin, kun osallistaminen ja kuuntelu on aitoa ja johtaa tekoihin. Käyttäjälähtöisyys on yksi sisustusarkkitehdin perustavoitteista. Yhdistämällä palvelumuotoiluosaaminen sisustusarkkitehdin osaamiseen päästään käyttäjälähtöisyydessä uudelle tasolle.
7. Vastuulliset valinnat
Yksilön ja työnantajayrityksen arvojen kohtaaminen on ja tulee olemaan jatkuvasti merkityksellisempää. Erityisesti nuoret osaajat ovat eri tutkimuksissa nostaneet arvot tärkeäksi osaksi työpaikan valintakriteeriä. On myös tutkittu, että mikäli yksilöt joutuvat tekemään valintoja työelämässä omia arvoja vastaan, se lisää työn kuormittavuutta ja vähentää työhyvinvointia.
Vastuullisuus ei ole enää vain lisäarvo vaan siitä tulee olemassaolon edellytys. Siksi on tärkeää, että myös sisustusarkkitehtikumppani jakaa nämä arvot ja voi auttaa yritystä kohti vastuullisempia valintoja, noudattamalla mm. toimiston sertifikaatteja, kehittämällä lajittelua sekä nostamalla esiin kestäviä materiaaleja ja kalusteita. Ja tärkeänä osana myös auttaa, kertoa ja opastaa vastuullisempiin valintoihin. Näitä valintoja on helppo perustella ja niiden viestiminen sisäisesti ja sidosryhmille kertoo aidoista teoista arvojen ja vastuullisuuden eteen.