Digitaalisuus museokokemuksessa

Joulukuussa osallistuimme MuseumNextin järjestämään Digital Exhibitions Summit -digitaaliseen tapahtumaan, joka tarjosi kattavan katsauksen digitaalisten ratkaisujen roolista näyttelymaailmassa. Valitsimme kiinnostavimmat nostot kaksipäiväisestä tapahtumasta tähän artikkeliin.

Käyttäjäkokemus edellä – yhteistyöllä parempia näyttelyitä

Kaksipäiväisessä tapahtumassa kuultiin lukuisia inspiroivia esityksiä eri puolilta Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa, joissa avattiin, miten digitaaliset elementit voivat tuoda lisäarvoa näyttelysisältöihin ja parantaa niiden saavutettavuutta. Vaikka teknologia oli keskiössä, esitykset korostivat ennen kaikkea hyvin suunniteltua käyttäjäkokemusta ja eri asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä.

Monet esitykset alleviivasivat, kuinka tärkeää on panostaa tekniikan ja käyttäjäkokemuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Projektien menestyksen taustalla oli usein monialainen yhteistyö, jossa mukana olivat sekä teknologian, sisältösuunnittelun, visuaalisen suunnittelun että saavutettavuuden asiantuntijat. Yhteistyön avulla haasteet pystyttiin ratkaisemaan tehokkaammin ja lopputuloksesta tuli laadukkaampi.

Käytännön kokeilut, prototyyppivaiheen testaus ja käyttäjäkokemuksen testaaminen osoittautuivat elintärkeiksi prosesseiksi. Oli mielenkiintoista kuulla, että aina ei kannata tavoitella uusinta ja hienointa teknologiaa – sen sijaan tärkeintä on löytää ratkaisut, jotka tukevat näyttelyn sisältöä ja tarjoavat aidosti lisäarvoa kävijöille. Näin digitaalisuudesta tulee apuväline, ei itse tarkoitus.

Phygital – digitaalisen ja fyysisen yhteensovittaminen

Webinaarissa sivuttiin myös digitaalisen ja fyysisen yhteensovitusta, niin sanottua phygitaalisuutta (termille ei ole virallista suomenkielistä vastinetta). Vaikka AR- ja VR-teknologiat tarjoavat paljon potentiaalia, niiden käyttöön liittyy myös haasteita. Laadukkaiden sisältöjen tuottaminen on kallista ja aikaa vievää. Lisäksi, laitteiden käyttövarmuus, huoltovälit ja käytön sujuvuus ovat jatkuvassa kehityksessä.

Toisaalta oli inspiroivaa nähdä, miten phygitaalisuus voidaan toteuttaa myös muilla, perinteisemmillä tavoilla kuin AR- ja VR-teknologioilla. Digitaalisten ja fyysisten elementtien sulauttaminen yhteen on myös museoalalla jatkuvassa kehityksessä, ja uusia innovaatioita syntyy koko ajan. On kiinnostavaa seurata, mihin suuntaan tämä kehitys vie tulevaisuuden näyttelyitä.

Aistiystävällisyys osana saavutettavuutta

Yksi webinaarin kiinnostavimmista esityksistä käsitteli aistiyliherkkyyksien huomioimista osana kokonaisvaltaista saavutettavuutta. MOPOP (Museum of Pop Culture) Seattlessa on profiloitunut tällä saralla, tarjoten monia konkreettisia esimerkkejä aistiystävällisyyden toteuttamisesta museoympäristössä.

MOPOP järjestää muun muassa Sensory-Friendly Mornings -tapahtumia, joissa museossa voi vierailla alennetuilla valaisu- ja äänitasoilla. Lisäksi he tarjoavat kävijöille Stimulation-Map– ja Sensory-Rating-Sheet -luokituksia, joiden avulla voi etukäteen arvioida eri näyttelytilojen aistiärsyketasoja. Tämä antaa kaikille mahdollisuuden suunnitella vierailunsa omien tarpeidensa mukaisesti.

Aistiystävällisyyden kehittäminen on merkittävä osa museoiden saavutettavuustyötä. Se ei ainoastaan tee museoista inklusiivisempia, vaan myös täydentää käyttäjälähtöistä lähestymistapaa museovierailuissa ja näyttelyiden suunnittelussa. Aistiyliherkkyyksien huomioinen on otettu osaksi museoiden toimintamalleja myös Suomessa ja teemaan liittyviä koulutuksia on saatavilla museoalan toimijoille mm. Museoliiton järjestämänä.

Yhteenvetona

MuseumNextin Digital Exhibitions Summit osoitti, että digitaalisten ratkaisujen kehittäminen museoalalla on monialainen ja monivaiheinen prosessi. Teknologian ei pidä olla itseisarvo, vaan sen tulisi aina tukea sisältöä ja parantaa käyttäjäkokemusta. Samalla saavutettavuuteen ja inklusiivisuuteen panostaminen on keskeinen osa museokokemusta, nyt ja tulevaisuudessa.

Digitaalinen ja fyysinen yhdistyvät museoissa yhä luontevammin, mutta phygitaalisten ratkaisujen suunnittelu vaatii aikaa ja resursseja. Aistiystävällisyyden huomioiminen on loistava esimerkki siitä, miten käyttäjäkeskeinen suunnittelu voi tehdä museoista entistä saavutettavampia ja kaikille sopivia.

Museoiden digitaalinen tulevaisuus on jo täällä, kehittyen koko ajan – se rakentuu huolelliselle suunnittelulle, tiiviille yhteistyölle ja ennen kaikkea käyttäjän tarpeiden ymmärtämiselle.

KIRJOITTAJA:

Elina Rantasaari näyttelyarkkitehti näyttelysuunnittelija museon suunnittelu


Elina Rantasaari
Näyttelyarkkitehti

044 093 8331
elina.rantasaari@inner.fi

Haluaisitko kuulla lisää? Tutustu näyttelysuunnittelun palveluihimme täällä.

Scroll to Top